Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘yliopistokirjastot’

Liber 2016 -konferenssissa tiedon ja tutkimuksen avoimuutta käsitelleissä esitelmissä korostui tieteellisten kirjastojen aktiivinen rooli ja tutkijayhteistyön kasvava merkitys.

Margo Bargheer ja Birgit Schmidt (Göttingen State and University Library) huomioivat esitelmässään, että avoimuuden paineen kohdistuessa tieteeseen usealta eri suunnalta kirjaston rooli on moninainen ja kirjasto on mukana tutkimuksen eri vaiheissa muutenkin kuin avoimen saatavuuden edistäjänä.

Kirjaston rooli onkin laajentunut virtuaalisen tutkimusinfrastruktuurin tukemisen ja rakentamisen suuntaan, sillä tutkijoille tarjotaan alustoja niin datan käsittelyyn, julkaisemiseen ja säilyttämiseen kuin julkaisujen tallentamiseen. Tutkimuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta voidaan tukea myös auttamalla tutkijaa luomaan tutkijatunnisteita ja sertifioimalla julkaisukanavia. Kirjastohenkilökunnalle tämä kehitys tuo uusia ammattitaitoon liittyviä haasteita.

(lisää…)

Read Full Post »

Tieteellinen keskustelu tukeutuu vielä vahvasti painettuihin julkaisuihin. Liber 2016 –kongressissa yhtenä vahvana viestinä kuitenkin oli, että tieteellistä julkaisutoimintaa voidaan katsoa uudella tavalla ja laajentaa julkaisun käsitettä entisestään. Atlantan Emoryn yliopiston historian professori Allen E. Tullos esitteli yliopiston kirjastoon perustettua Emory Center for Digital Scholarship -keskusta (ECDS), jonka varajohtajana hän itse toimii.

ECDS:n myötä digitaalinen julkaiseminen on noussut palvelemaan yliopistoyhteisöä, ja keskuksessa toimivat yhteistyössä kirjasto, laitokset, teknologia-osaajat sekä jatko-opiskelijat. Tullosin mielestä tällaiset kirjastosta käsin toimivat keskukset ovat hyvä keino yhdistää ja kehittää yliopisto-opetusta ja yliopistojen avointa julkaisutoimintaa.

Keskuksen yksi tehtävä on opettaa jatko-opiskelijoille digitaalisen julkaisemisen taitoja, kuten esimerkiksi editointia ja layoutin tekoa. Tällaisten taitojen hallinnalla ja digitaalisen julkaisuprosessin eri vaiheiden tuntemuksella on suora yhteys opiskelijoiden ammattitaidon kehittymiseen ja työllistymiseen.

Tiedekunnille keskus tarjoaa mahdollisuuden monimediaiseen open access -julkaisemiseen ja sen tuomaan näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen.

(lisää…)

Read Full Post »

Tiedonhaun taidot osaksi lukiolaisten arkea

lukiolainen

Jyväskylän seudun kirjastojen yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana yliopiston, ammattikorkeakoulun, kaupungin ja koulutuskuntayhtymän ammattiopiston kirjastot, on toiminnallaan edistänyt alueen kirjastojen tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen. Yhteistyön avulla kirjastot ovat jakaneet osaamistaan, kehittäneet palvelujaan, tukeneet kaupunkilaisten informaatiolukutaitoa, tehneet toimintaansa näkyväksi sekä järjestäneet kirjastojen henkilökunnalle yhteistä koulutusta ja työkiertoa. Kirjastojen yhteinen toiminta on ollut kansallisellakin tasolla arvioituna erittäin aktiivista.

 

 

Yksi näistä vuosien aikana toteutuneista yhteistyön tuloksista on vuonna 2011 valmistunut Jyväskylän kirjastojen tietopalvelustrategian uudistus Tule, tule hyvä tieto -hanke, joka on Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin laatima opetuspalvelujensuunnitelma informaatiolukutaidon edistämiseksi.

(lisää…)

Read Full Post »

Kirjastolla menee lujaa. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katsoo mennyttä vuotta. Ei tämä kuluvakaan hullumpi ole, ainakin näin alkupäästä katsoen. Mielenkiintoa tarjoaa ennen kaikkea tekeillä oleva kirjaston ja tiedemuseon yhdistäminen uudeksi Avoimen tiedon keskukseksi. Mahdollisuudet uusien avausten tekoon ovat herkulliset.

Kuva: Studio Anri

Kuva: Studio Anri

Kirjastomme runsas kävijämäärä herättää minussa vieläkin ihmetystä ja ihastusta, vaikka olen jo pari vuotta täällä ollut. Missään aikaisemmassa työpaikassani opiskelijat eivät tällaisella innolla ole täyttäneet kirjaston työpisteitä, ryhmätyöhuoneita, lukupaikkoja ja kahvilaa päivä toisensa jälkeen. Helsingin Kaisa-talossa oli  samaa tunnelmaa, mutta sielläkään en nähnyt sitä iloisuutta, joka täällä on olennainen osa kirjaston ilmapiiriä. (lisää…)

Read Full Post »

Un pueblo puede encerrar miles de tesoros
(Yksi kaupunki voi sulkea sisäänsä tuhansia aarteita)

Toukokuussa tutustuin Erasmus-vaihdossa Granadan yliopistoon ja sen kirjastoihin Etelä-Espanjassa. Universidad de Granada (UGR) perustettiin paavin bullalla vuonna 1531 arabiyliopiston paikalle. Niin paavillista kuin olikin voitiin toisen uskontokunnan rakentamat maalliset rakennukset hyväksyä. Arabiperintö on edelleen nähtävissä myös vanhimmissa yliopiston tiloissa.

UGR on Espanjan suurimpia yliopistoja. Siinä on

  • 22 tiedekuntaa,
  • viisi korkeakoulua,
  • 65 000 opiskelijaa (joista 8 000 ulkomaalaisia) sekä
  • 7000 henkilökuntaan kuuluvaa.

UGR:n kirjastoon kuuluu Hospital Realin lisäksi yli 20 tiedekunta- ja korkeakoulukirjastoa.

(lisää…)

Read Full Post »

Avoimella tieteellä tarkoitetaan pyrkimyksiä edistää avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Tavoitteena avoimessa tieteessä on julkaista tutkimustulokset, tutkimusdata ja tutkimusmenetelmät siten, että kaikki halukkaat pääsevät tarkastelemaan ja käyttämään niitä. Avoimen tieteen käytäntöihin kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus (open access) ja tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen. Myös avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen kuuluvat avoimen tieteen käytäntöihin (1).

Julkaisujen avointa saatavuutta voidaan edistää kahdella rinnakkaisella tavalla. Avoimiin tieteellisiin lehtiin perustuvassa kultaisessa tiessä (Golden OA) julkaisujen avoimuus mahdollistetaan kustantajille maksettavilla kirjoittajamaksuilla. Toinen tapa on julkaisuarkistoihin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamiseen perustuva vihreä tie (Green OA). Kumpikin tapa edistää avoimuutta hieman eri tavalla ja niiden keskinäinen paremmuus keskusteluttaa jatkuvasti. Kuitenkin kultainen ja vihreä tie pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä ratkaisuina avoimuuden saavuttamiseen (2).

(lisää…)

Read Full Post »

Tutkijoiden työhön sisältyy monenlaisia vuorovaikutusta edellyttäviä työtehtäviä (Laajalahti 2014), joista yksi on tiedeviestintä. Tiedeviestintään voi nähdä kuuluvan sekä tutkijayhteisön sisällä tapahtuvan tieteellisen viestinnän että populaarimman ja yleistajuisemman viestinnän, joka on suunnattu kansalaisille ja ns. suurelle yleisölle (Karvonen, Kortelainen & Saarti 2014: 49). Tällaista kahtiajakoa tieteellisen viestinnän ja populaarin viestinnän kesken on myös kyseenalaistettu ja alettu puhua tiedeviestinnän jatkumosta (mts 49, 168).

Tieteellinen viestintä ei rajoitu pelkästään tutkijayhteisön sisällä ilmeneväksi vertaisviestinnäksi, vaan siihen osallistuvat esimerkiksi tiedehallinto, kirjastot ja joukkoviestimet (Kärki 1999: 202). Tässä artikkelissa kuvaamme Jyväskylän yliopiston kirjaston (JYK) osalta, miten tieteellinen kirjasto osallistuu tiedeviestintään ja tukee sitä. Tarkastelemme erityisesti tiedeyhteisön sisällä ilmenevää ja tutkijoiden työtä tukevaa viestintää. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että tiedeviestintä koskettaa yhtä lailla opiskelijoita, opetushenkilökuntaa, muita yliopistolaisia sekä usein myös yliopistoyhteisön ulkopuolista suurta yleisöä. (lisää…)

Read Full Post »

Older Posts »