Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘tieteellinen julkaisutoiminta’

Tieteellinen keskustelu tukeutuu vielä vahvasti painettuihin julkaisuihin. Liber 2016 –kongressissa yhtenä vahvana viestinä kuitenkin oli, että tieteellistä julkaisutoimintaa voidaan katsoa uudella tavalla ja laajentaa julkaisun käsitettä entisestään. Atlantan Emoryn yliopiston historian professori Allen E. Tullos esitteli yliopiston kirjastoon perustettua Emory Center for Digital Scholarship -keskusta (ECDS), jonka varajohtajana hän itse toimii.

ECDS:n myötä digitaalinen julkaiseminen on noussut palvelemaan yliopistoyhteisöä, ja keskuksessa toimivat yhteistyössä kirjasto, laitokset, teknologia-osaajat sekä jatko-opiskelijat. Tullosin mielestä tällaiset kirjastosta käsin toimivat keskukset ovat hyvä keino yhdistää ja kehittää yliopisto-opetusta ja yliopistojen avointa julkaisutoimintaa.

Keskuksen yksi tehtävä on opettaa jatko-opiskelijoille digitaalisen julkaisemisen taitoja, kuten esimerkiksi editointia ja layoutin tekoa. Tällaisten taitojen hallinnalla ja digitaalisen julkaisuprosessin eri vaiheiden tuntemuksella on suora yhteys opiskelijoiden ammattitaidon kehittymiseen ja työllistymiseen.

Tiedekunnille keskus tarjoaa mahdollisuuden monimediaiseen open access -julkaisemiseen ja sen tuomaan näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen.

(lisää…)

Read Full Post »

Avoimuus Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnassa lisääntyi viime vuonna merkittävästi. Kaikki vuoden 2015 julkaisut on nyt kirjattu TUTKA-tutkimustietojärjestelmään, joten tutkimus- ja julkaisutoiminnan avoimuuden kehitystä voi verrata vuoden 2014 kokonaistilanteeseen.

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot käynnistivät vuoden 2015 heinäkuussa Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -yhteishankkeen. Sen tavoitteena on luoda malli rinnakkaistallentamisen prosesseista ja keskitetyistä avoimen tieteen palveluista. Hankkeessa kehitetään myös malli, joka yhdistää yliopistojen tutkimustiedon raportoinnin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennuksen saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Hanke tähtää konkreettisesti myös rinnakkaistallennuksen ja tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisäämiseen. Hanke lähestyy puoliväliään, joten on aika tarkastella tämän tavoitteen edistymistä.

(lisää…)

Read Full Post »

Viime vuodet ovat olleet erityisen kiihkeää aikaa avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen piirissä. Tähän on syynsä.

Keskeisin tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä lainalaisuuksia ohjaava tekijä on rahoitus. Suurimmilla tutkimusrahoittajilla on valtaa ohjata tutkimustoimintaa ja sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan.

Rahoittajien merkitys näkyy myös avoimen tieteen kehittymisessä. Vaikka avoimen julkaisemisen perusperiaatteiden luominen tapahtui jo 1990-luvulla ja ne saivat kirjallisen julistusmuotonsa Budapestin ja Berliinin julistusten muodossa vuosina 2002 ja 2003, on nopein kehitys tapahtunut Euroopassa vasta Euroopan komission julkaistua avoimen tieteen ja tiedejulkaisemisen periaatteensa heinäkuussa 2012.

Komission päätös teki tieteellisten julkaisujen avoimesta julkaisemisesta yleisperiaatteen Horisontti 2020 -ohjelmassa, joka koskee unionin tutkimus- ja innovaatiorahoitusta vuosina 2014–2020. Vuodesta 2014 lähtien kaikkien Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen on oltava avoimesti saatavilla.

(lisää…)

Read Full Post »

LIBER 2015* -konferenssin antia

Lähes 500 osanottajaa 40 maasta kokoontui kesäkuun viimeisellä viikolla Lontooseen pohtimaan avoimen tieteen yliopistoyhteisöille tuomia haasteita. Tavoite oli selkeä:

Julkisin varoin tuotettu tieto tulee saada vapaasti koko maailman saataville. Tieteen perimmäinen tehtävä on luoda hyvinvointia.

Lisäksi iso osa tutkimuksesta tehdään julkisin varoin. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta julkaistaan edelleen maksumuurien takana. Tuloksiin pääsee vain murto-osa maailman varakkaimmasta väestöstä – kerättyyn dataan eivät juuri hekään. Uusin tieto ja valmiiksi kerätty data-aineisto jäävät piiloon. Tämä rakenne on saatava muuttumaan.

Avoimuuteen tähdätään nyt tosissaan. Euroopan komission Tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Dr. Jean-Claude Burgelman korosti, että EU-maiden mahdollisuudet vaurastumiseen nojaavat nimenomaan avoimen tieteen tuomiin mahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että parempi pääsy tietoon tuottaa innovaatioita, yritysideoita ja tukee tuotekehitystä.

(lisää…)

Read Full Post »

Avoimella tieteellä tarkoitetaan pyrkimyksiä edistää avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Tavoitteena avoimessa tieteessä on julkaista tutkimustulokset, tutkimusdata ja tutkimusmenetelmät siten, että kaikki halukkaat pääsevät tarkastelemaan ja käyttämään niitä. Avoimen tieteen käytäntöihin kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus (open access) ja tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen. Myös avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen kuuluvat avoimen tieteen käytäntöihin (1).

Julkaisujen avointa saatavuutta voidaan edistää kahdella rinnakkaisella tavalla. Avoimiin tieteellisiin lehtiin perustuvassa kultaisessa tiessä (Golden OA) julkaisujen avoimuus mahdollistetaan kustantajille maksettavilla kirjoittajamaksuilla. Toinen tapa on julkaisuarkistoihin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamiseen perustuva vihreä tie (Green OA). Kumpikin tapa edistää avoimuutta hieman eri tavalla ja niiden keskinäinen paremmuus keskusteluttaa jatkuvasti. Kuitenkin kultainen ja vihreä tie pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä ratkaisuina avoimuuden saavuttamiseen (2).

(lisää…)

Read Full Post »

Tutkijoiden työhön sisältyy monenlaisia vuorovaikutusta edellyttäviä työtehtäviä (Laajalahti 2014), joista yksi on tiedeviestintä. Tiedeviestintään voi nähdä kuuluvan sekä tutkijayhteisön sisällä tapahtuvan tieteellisen viestinnän että populaarimman ja yleistajuisemman viestinnän, joka on suunnattu kansalaisille ja ns. suurelle yleisölle (Karvonen, Kortelainen & Saarti 2014: 49). Tällaista kahtiajakoa tieteellisen viestinnän ja populaarin viestinnän kesken on myös kyseenalaistettu ja alettu puhua tiedeviestinnän jatkumosta (mts 49, 168).

Tieteellinen viestintä ei rajoitu pelkästään tutkijayhteisön sisällä ilmeneväksi vertaisviestinnäksi, vaan siihen osallistuvat esimerkiksi tiedehallinto, kirjastot ja joukkoviestimet (Kärki 1999: 202). Tässä artikkelissa kuvaamme Jyväskylän yliopiston kirjaston (JYK) osalta, miten tieteellinen kirjasto osallistuu tiedeviestintään ja tukee sitä. Tarkastelemme erityisesti tiedeyhteisön sisällä ilmenevää ja tutkijoiden työtä tukevaa viestintää. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että tiedeviestintä koskettaa yhtä lailla opiskelijoita, opetushenkilökuntaa, muita yliopistolaisia sekä usein myös yliopistoyhteisön ulkopuolista suurta yleisöä. (lisää…)

Read Full Post »

Jyväskylän yliopisto on profiloitunut avoimen tieteen ja julkaisutoiminnan kannattajaksi ja kehittäjäksi jo usean vuoden ajan. Vuonna 2014 avoimen tieteen tukemiseksi ja kehittämiseksi tehtiin taas useita eri toimenpiteitä ja päätöksiä.

Huhtikuussa 2014 otettiin yliopiston tutkimusjulkaisujen hallinnan kannalta merkittävä askel, kun julkaisujen tallennus yliopiston tutkimusrekisteriin siirrettiin ja keskitettiin kirjaston vastuulle. Kirjasto otti uuden ja merkittävän tehtävän mielellään vastaan, sillä se merkitsi samalla edistysaskelta tutkimusjulkaisujen avoimen rinnakkaistallentamisen kannalta. Nythän kirjasto sai oivan mahdollisuuden suoraan yhteydenpitoon jokaisen tutkimusjulkaisuja tuottavan tutkijan kanssa.

Merkittävä päätös avoimen tieteen kehittämisessä.

Joulukuussa 2014 yliopiston rehtori teki päätöksen, jonka mukaan kaikki tutkimusjulkaisut tulee toimittaa kirjastoon TUTKA-raportoinnin yhteydessä rinnakkaistalletettavaksi julkaisuarkisto JYXiin. Tämä päätös on erittäin merkittävä yliopiston avoimen tieteen kehittämisessä, sillä päätös noudattaa suurten tutkimusrahoittajien linjaa, esimerkiksi EU edellyttää tutkimusjulkaisujen avoimuutta. Samalla päätös selkiyttää yliopiston toimintaperiaatteita ja antaa kirjastolle mahdollisuuden todella viedä eteenpäin yliopiston tutkimusjulkaisujen kansainvälistä näkyvyyttä. (lisää…)

Read Full Post »

Older Posts »