Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘tiedeviestintä’

Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyvät pian Avoimen tiedon keskukseksi (Open Science Centre). Perinteisten toimintojensa rinnalla keskus edistää tiedon avoimuutta ja rakentaa sitä tukevaa toimintaympäristöä. Paljon on jo tekeillä, mutta visiomme ulottuu jo nyt vuosikymmenen päähän.

Tutkijoiden julkaisuista mahdollisimman moni sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Kirjasto ja museo tarjoavat jatkossa samat asiantuntijapalvelut kuin ennenkin niitä edelleen kehittäen. Avoimen tiedon roolia kasvatetaan nopeassa tahdissa. Jo nyt yliopiston tutkijoiden julkaisut kirjataan tutkimustietokantaan ja mahdollisimman moni niistä sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Ensi vuonna otetaan käyttöön järjestelmät tutkimusdatan ja hieman myöhemmin avoimien opetusaineistojen tallentamiseen. Yliopistolaiset koulututetaan avoimen tiedon ja tieteen kulttuuriin heti perusopintojen alusta alkaen. (lisää…)

Read Full Post »

Viime vuodet ovat olleet erityisen kiihkeää aikaa avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen piirissä. Tähän on syynsä.

Keskeisin tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä lainalaisuuksia ohjaava tekijä on rahoitus. Suurimmilla tutkimusrahoittajilla on valtaa ohjata tutkimustoimintaa ja sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan.

Rahoittajien merkitys näkyy myös avoimen tieteen kehittymisessä. Vaikka avoimen julkaisemisen perusperiaatteiden luominen tapahtui jo 1990-luvulla ja ne saivat kirjallisen julistusmuotonsa Budapestin ja Berliinin julistusten muodossa vuosina 2002 ja 2003, on nopein kehitys tapahtunut Euroopassa vasta Euroopan komission julkaistua avoimen tieteen ja tiedejulkaisemisen periaatteensa heinäkuussa 2012.

Komission päätös teki tieteellisten julkaisujen avoimesta julkaisemisesta yleisperiaatteen Horisontti 2020 -ohjelmassa, joka koskee unionin tutkimus- ja innovaatiorahoitusta vuosina 2014–2020. Vuodesta 2014 lähtien kaikkien Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen on oltava avoimesti saatavilla.

(lisää…)

Read Full Post »

LIBER 2015* -konferenssin antia

Lähes 500 osanottajaa 40 maasta kokoontui kesäkuun viimeisellä viikolla Lontooseen pohtimaan avoimen tieteen yliopistoyhteisöille tuomia haasteita. Tavoite oli selkeä:

Julkisin varoin tuotettu tieto tulee saada vapaasti koko maailman saataville. Tieteen perimmäinen tehtävä on luoda hyvinvointia.

Lisäksi iso osa tutkimuksesta tehdään julkisin varoin. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta julkaistaan edelleen maksumuurien takana. Tuloksiin pääsee vain murto-osa maailman varakkaimmasta väestöstä – kerättyyn dataan eivät juuri hekään. Uusin tieto ja valmiiksi kerätty data-aineisto jäävät piiloon. Tämä rakenne on saatava muuttumaan.

Avoimuuteen tähdätään nyt tosissaan. Euroopan komission Tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Dr. Jean-Claude Burgelman korosti, että EU-maiden mahdollisuudet vaurastumiseen nojaavat nimenomaan avoimen tieteen tuomiin mahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että parempi pääsy tietoon tuottaa innovaatioita, yritysideoita ja tukee tuotekehitystä.

(lisää…)

Read Full Post »

Tutkijoiden työhön sisältyy monenlaisia vuorovaikutusta edellyttäviä työtehtäviä (Laajalahti 2014), joista yksi on tiedeviestintä. Tiedeviestintään voi nähdä kuuluvan sekä tutkijayhteisön sisällä tapahtuvan tieteellisen viestinnän että populaarimman ja yleistajuisemman viestinnän, joka on suunnattu kansalaisille ja ns. suurelle yleisölle (Karvonen, Kortelainen & Saarti 2014: 49). Tällaista kahtiajakoa tieteellisen viestinnän ja populaarin viestinnän kesken on myös kyseenalaistettu ja alettu puhua tiedeviestinnän jatkumosta (mts 49, 168).

Tieteellinen viestintä ei rajoitu pelkästään tutkijayhteisön sisällä ilmeneväksi vertaisviestinnäksi, vaan siihen osallistuvat esimerkiksi tiedehallinto, kirjastot ja joukkoviestimet (Kärki 1999: 202). Tässä artikkelissa kuvaamme Jyväskylän yliopiston kirjaston (JYK) osalta, miten tieteellinen kirjasto osallistuu tiedeviestintään ja tukee sitä. Tarkastelemme erityisesti tiedeyhteisön sisällä ilmenevää ja tutkijoiden työtä tukevaa viestintää. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että tiedeviestintä koskettaa yhtä lailla opiskelijoita, opetushenkilökuntaa, muita yliopistolaisia sekä usein myös yliopistoyhteisön ulkopuolista suurta yleisöä. (lisää…)

Read Full Post »