Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘opiskelu’

Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyvät pian Avoimen tiedon keskukseksi (Open Science Centre). Perinteisten toimintojensa rinnalla keskus edistää tiedon avoimuutta ja rakentaa sitä tukevaa toimintaympäristöä. Paljon on jo tekeillä, mutta visiomme ulottuu jo nyt vuosikymmenen päähän.

Tutkijoiden julkaisuista mahdollisimman moni sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Kirjasto ja museo tarjoavat jatkossa samat asiantuntijapalvelut kuin ennenkin niitä edelleen kehittäen. Avoimen tiedon roolia kasvatetaan nopeassa tahdissa. Jo nyt yliopiston tutkijoiden julkaisut kirjataan tutkimustietokantaan ja mahdollisimman moni niistä sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Ensi vuonna otetaan käyttöön järjestelmät tutkimusdatan ja hieman myöhemmin avoimien opetusaineistojen tallentamiseen. Yliopistolaiset koulututetaan avoimen tiedon ja tieteen kulttuuriin heti perusopintojen alusta alkaen. (lisää…)

Read Full Post »

Tieteellinen tiedonhankinta ja hyvät tieteelliset käytännöt nähdään usein yliopiston yleisopintojen sisältöinä. Kirjaston näkökulmasta ne ovat kuitenkin keskeinen osa akateemista asiantuntijuutta. (Laitinen 2016.)

Jyväskylän yliopiston kirjastossa on viime vuosina panostettu tiedonhankinnan opetuksen kehittämiseen. Työtä on tehty tutkimusperustaisesti, hyviä käytänteitä hyödyntäen sekä tukeutuen Jyväskylän yliopiston pedagogisiin periaatteisiin.

Yksi näkyvin osa kehitystyötä on mukanaolo yliopistomme opetuksen kehittämishankkeissa. Vuonna 2011–2013 toteutetussa monitieteisessä Interaktiivinen opetus ja oppiminen –hankkeessa kannustettiin opettajia, opettajatiimejä ja yliopiston yksiköitä jatkuvaan opetuksen kehittämiseen. Kirjastolta hankkeeseen osallistuivat Eeva Koponen ja Marja Kokko.

Kirjaston asiantuntemus esiin

Kirjaston tavoitteena on tukea opiskelijan selviytymistä kunnialla akateemisesta opintopolustaan. Marja Kokon mukaan kirjasto lähti hanketyöhön mukaan, koska tarvittiin uusia keinoja, joilla kirjaston opetussisällöt saataisiin paremmin osaksi opiskelijan arkea.

”Tilaisuus päästä mukaan yliopistotason hankkeeseen oli merkittävää, koska meidän piti pohtia, miten kirjaston tiedonhankinnan opetus voidaan kytkeä osaksi laitosten substanssiopetusta. ”

(lisää…)

Read Full Post »

Vielä vuosi sitten kirjastoomme hankituissa kotimaisissa e-kirjoissa ei ollut kovin paljon hehkutettavaa: niiden laina-ajat olivat lyhyitä ja lukeminen oli rajoitettu yhteen tai muutamaan käyttäjään kerrallaan. Yksittäisiä teoksia ei taas ollut mielekästä ostaa kymmenittäin, koska hinta vastasi painettua kirjaa eikä e-kirjoissa ollut varausmahdollisuutta.

Viime syyskuussa tilanne muuttui, kun neljä kotimaista kustantajaa alkoi myydä e-kirjoja korkeakoulukirjastoille uusin ehdoin Ellibs-palvelun kautta. Tämä näkyy suoraan myös käytössä: Ellibsin alustalla toimivien kotimaisten e-kirjojen lainamäärät ovat kasvaneet huomattavasti.

Kirjastomme eniten luettu kotimainen e-kirja on Ihmisen psykologinen kehitys, jolle on kertynyt viidessä kuukaudessa 683 lainakertaa. Useita satoja lukijoita on kerännyt myös Erityispedagogiikan perusteet (560 lukukertaa) ja Kasvatussosiologia (392). Yhteensä kymmentä luetuinta e-kirjaa on käytetty 2784 kertaa. Kun tilannetta verrataan vuoden takaiseen, luetuimpien teosten lainakerrat ovat lähes viisinkertaistuneet.

(lisää…)

Read Full Post »

Kirjastojen tutkijapalveluita koskevassa keskustelussa on ollut esillä hyviä käytänteitä, joilla kirjastoammattilaiset ovat löytäneet yhtymäkohtia tutkijoiden ja laajemminkin akateemisen yhteisön henkilökunnan työhön. Kirjastoilla alkaakin olla hyvä käsitys siitä, miten kumppanuutta tutkijoiden kanssa rakennetaan ja millaisia keinoja kirjaston asiantuntijat voivat tarjota tutkimustyön solmukohtien avaamiseen. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on myös koonnut strategiassaan vuosille 2013-2017 kehittämiskohteita, joilla suomalaisten yliopistokirjastojen tietopalveluja voitaisiin kehittää ja huomioida siten aikaisempaa paremmin tutkijoiden tarpeet. 

(lisää…)

Read Full Post »

Jyväskylän yliopistossa on meneillään monitieteinen opetuksen kehittämishanke. Hankkeen ensimmäinen toimintakausi oli lukuvuonna 2011-2012, jonka aikana opetuksen hyviä käytänteitä tutkittiin ja jaettiin koko yliopistoyhteisölle neljän tiedekunnan ja avoimen yliopiston kehittäjäopettajien voimin.

Yhdessä parempaa

Ensimmäisen hankekauden oivallukset on koottu keväällä 2013 julkaistuun teokseen ”Yhdessä parempaa pedagogiikka. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa”. Teos käsittelee keskeistä yliopistopedagogista kysymystä eli akateemisten taitojen edistämistä nykyopetuksessa. Teoksen aiheet koskettavat koko suomalaista yliopistolaitosta, sillä yliopistopedagogiset opinnot osana yliopisto-opettajan pätevyysvaatimuksia ovat vähitellen vakiinnuttaneet asemansa.

Yliopistopedagogiikka on opetuksen kanssa vähän tekemisissä olevalle yliopistoyhteisön jäsenelle haastavaa. Merkityksellisempää lienee se, että pedagogiset opinnot siirtävät opettajan huomion substanssiajattelusta oppijaan ja siihen, mitä opiskelijassa todella tapahtuu opetuksen aikana.

(lisää…)

Read Full Post »

”I’m not aiming to educate at all during this presentation”, väittää lääketieteenopiskelija Joshua Harding konferenssiesityksensä alussa, vaikka on selvästi valmis haastamaan monisatapäisen kustantajien ja kirjastojen edustajista koostuvan ammattilaisten joukon. Harding on paperiton opiskelija, joka hallinnoi kaikkea opiskeluunsa ja ammattitaitoonsa liittyvää iPadillään.

Kyllästyttyään kantamaan monikiloisia kirjapinoja, Harding alkoi ostaa ja ladata koneelleen e-kirjoja, pyöritellä omia muistiinpanojaan ristiin erilaisilla sovelluksilla. Hän löysi uusia tapoja seikkailla e-maailmassa ja oppi käyttämään hyväkseen sen suomia mahdollisuuksia omassa oppimisessaan.

(lisää…)

Read Full Post »