Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘opetus’

Suunnitelmallinen tieteellinen tiedonhankinta ja -hallinta sekä avoimen tieteen toimintaympäristön tunteminen ovat keskeinen osa tutkimusetiikan mukaista tutkimusosaamista ja siten myös keskeinen tekijä opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitojen kehittymisessä ja akateemisessa kasvussa. Kirjaston rooli tiedonhankinnan opetuksessa lienee tähän asti tunnustettu koko yliopistotasolla. Tulevassa Avoimen tiedon keskuksessa (Open Science Centre) tämän tehtävän merkitys laajenee ja vahvistuu.

Puutteelliset avoimen tieteen hallintataidot ja näiden periaatteiden laiminlyönti ovat este yliopistolle saavuttaa asetettu tavoite.

Avoimen tieteen ilmiöiden ymmärrys ja jalkauttaminen osaksi koko yliopistoyhteisön toimintaa on keskeinen haaste uudelle organisaatiolle. Ensimmäinen tehtävä onkin avoimen tieteen opetussuunnitelman laatiminen. Puutteelliset avoimen tieteen hallintataidot ja näiden periaatteiden laiminlyönti ovat este yliopistolle saavuttaa asetettu tavoite nousta kansallisen avoimen tieteen kypsyystasolle 5 alkavan TTS-kauden aikana. (lisää…)

Read Full Post »

Tieteellinen tiedonhankinta ja hyvät tieteelliset käytännöt nähdään usein yliopiston yleisopintojen sisältöinä. Kirjaston näkökulmasta ne ovat kuitenkin keskeinen osa akateemista asiantuntijuutta. (Laitinen 2016.)

Jyväskylän yliopiston kirjastossa on viime vuosina panostettu tiedonhankinnan opetuksen kehittämiseen. Työtä on tehty tutkimusperustaisesti, hyviä käytänteitä hyödyntäen sekä tukeutuen Jyväskylän yliopiston pedagogisiin periaatteisiin.

Yksi näkyvin osa kehitystyötä on mukanaolo yliopistomme opetuksen kehittämishankkeissa. Vuonna 2011–2013 toteutetussa monitieteisessä Interaktiivinen opetus ja oppiminen –hankkeessa kannustettiin opettajia, opettajatiimejä ja yliopiston yksiköitä jatkuvaan opetuksen kehittämiseen. Kirjastolta hankkeeseen osallistuivat Eeva Koponen ja Marja Kokko.

Kirjaston asiantuntemus esiin

Kirjaston tavoitteena on tukea opiskelijan selviytymistä kunnialla akateemisesta opintopolustaan. Marja Kokon mukaan kirjasto lähti hanketyöhön mukaan, koska tarvittiin uusia keinoja, joilla kirjaston opetussisällöt saataisiin paremmin osaksi opiskelijan arkea.

”Tilaisuus päästä mukaan yliopistotason hankkeeseen oli merkittävää, koska meidän piti pohtia, miten kirjaston tiedonhankinnan opetus voidaan kytkeä osaksi laitosten substanssiopetusta. ”

(lisää…)

Read Full Post »

Kirjastolla menee lujaa. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katsoo mennyttä vuotta. Ei tämä kuluvakaan hullumpi ole, ainakin näin alkupäästä katsoen. Mielenkiintoa tarjoaa ennen kaikkea tekeillä oleva kirjaston ja tiedemuseon yhdistäminen uudeksi Avoimen tiedon keskukseksi. Mahdollisuudet uusien avausten tekoon ovat herkulliset.

Kuva: Studio Anri

Kuva: Studio Anri

Kirjastomme runsas kävijämäärä herättää minussa vieläkin ihmetystä ja ihastusta, vaikka olen jo pari vuotta täällä ollut. Missään aikaisemmassa työpaikassani opiskelijat eivät tällaisella innolla ole täyttäneet kirjaston työpisteitä, ryhmätyöhuoneita, lukupaikkoja ja kahvilaa päivä toisensa jälkeen. Helsingin Kaisa-talossa oli  samaa tunnelmaa, mutta sielläkään en nähnyt sitä iloisuutta, joka täällä on olennainen osa kirjaston ilmapiiriä. (lisää…)

Read Full Post »

Vielä vuosi sitten kirjastoomme hankituissa kotimaisissa e-kirjoissa ei ollut kovin paljon hehkutettavaa: niiden laina-ajat olivat lyhyitä ja lukeminen oli rajoitettu yhteen tai muutamaan käyttäjään kerrallaan. Yksittäisiä teoksia ei taas ollut mielekästä ostaa kymmenittäin, koska hinta vastasi painettua kirjaa eikä e-kirjoissa ollut varausmahdollisuutta.

Viime syyskuussa tilanne muuttui, kun neljä kotimaista kustantajaa alkoi myydä e-kirjoja korkeakoulukirjastoille uusin ehdoin Ellibs-palvelun kautta. Tämä näkyy suoraan myös käytössä: Ellibsin alustalla toimivien kotimaisten e-kirjojen lainamäärät ovat kasvaneet huomattavasti.

Kirjastomme eniten luettu kotimainen e-kirja on Ihmisen psykologinen kehitys, jolle on kertynyt viidessä kuukaudessa 683 lainakertaa. Useita satoja lukijoita on kerännyt myös Erityispedagogiikan perusteet (560 lukukertaa) ja Kasvatussosiologia (392). Yhteensä kymmentä luetuinta e-kirjaa on käytetty 2784 kertaa. Kun tilannetta verrataan vuoden takaiseen, luetuimpien teosten lainakerrat ovat lähes viisinkertaistuneet.

(lisää…)

Read Full Post »

Aalto-yliopiston kirjasto järjesti kesäkuussa Otaniemessä kansainvälisen kirjastoalan IATUL-konferenssin. IATUL on luonnontieteellisten ja teknisten kirjastojen maailmanjärjestö (International Association of Scientific and Technological University Libraries).

Vuosittaiset konferenssit ovat IATUL-järjestön keskeistä toimintaa. Kirjastoalalla näitä konferensseja arvostetaan laajasti, ja niiden antia pidetään merkityksellisenä mitä tahansa tieteenaloja edustaville kirjastoille. Tämä ennakko-odotus täyttyi myös tämän vuoden konferenssin osalta.

Konferenssin pääteeman Measures for Success: Library Resources and Effectiveness under Scrutiny mukaisesti esitykset käsittelivät menestyksen ja tehokkuuden mittaamista sekä kirjastojen toimintaresursseja. Koska monet kehysorganisaatioita koskevat taloudelliset ja tehokkuushaasteet ovat kirjastojenkin haasteita, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia tuottaa mittaamisessa ja toimintojen kehittämisessä tarvittavia asiantuntijapalveluja. (lisää…)

Read Full Post »

Kirjastojen tutkijapalveluita koskevassa keskustelussa on ollut esillä hyviä käytänteitä, joilla kirjastoammattilaiset ovat löytäneet yhtymäkohtia tutkijoiden ja laajemminkin akateemisen yhteisön henkilökunnan työhön. Kirjastoilla alkaakin olla hyvä käsitys siitä, miten kumppanuutta tutkijoiden kanssa rakennetaan ja millaisia keinoja kirjaston asiantuntijat voivat tarjota tutkimustyön solmukohtien avaamiseen. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on myös koonnut strategiassaan vuosille 2013-2017 kehittämiskohteita, joilla suomalaisten yliopistokirjastojen tietopalveluja voitaisiin kehittää ja huomioida siten aikaisempaa paremmin tutkijoiden tarpeet. 

(lisää…)

Read Full Post »

Jyväskylän yliopistossa on meneillään monitieteinen opetuksen kehittämishanke. Hankkeen ensimmäinen toimintakausi oli lukuvuonna 2011-2012, jonka aikana opetuksen hyviä käytänteitä tutkittiin ja jaettiin koko yliopistoyhteisölle neljän tiedekunnan ja avoimen yliopiston kehittäjäopettajien voimin.

Yhdessä parempaa

Ensimmäisen hankekauden oivallukset on koottu keväällä 2013 julkaistuun teokseen ”Yhdessä parempaa pedagogiikka. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa”. Teos käsittelee keskeistä yliopistopedagogista kysymystä eli akateemisten taitojen edistämistä nykyopetuksessa. Teoksen aiheet koskettavat koko suomalaista yliopistolaitosta, sillä yliopistopedagogiset opinnot osana yliopisto-opettajan pätevyysvaatimuksia ovat vähitellen vakiinnuttaneet asemansa.

Yliopistopedagogiikka on opetuksen kanssa vähän tekemisissä olevalle yliopistoyhteisön jäsenelle haastavaa. Merkityksellisempää lienee se, että pedagogiset opinnot siirtävät opettajan huomion substanssiajattelusta oppijaan ja siihen, mitä opiskelijassa todella tapahtuu opetuksen aikana.

(lisää…)

Read Full Post »

Older Posts »