Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘näkyvyys’

Tutkijoiden työhön sisältyy monenlaisia vuorovaikutusta edellyttäviä työtehtäviä (Laajalahti 2014), joista yksi on tiedeviestintä. Tiedeviestintään voi nähdä kuuluvan sekä tutkijayhteisön sisällä tapahtuvan tieteellisen viestinnän että populaarimman ja yleistajuisemman viestinnän, joka on suunnattu kansalaisille ja ns. suurelle yleisölle (Karvonen, Kortelainen & Saarti 2014: 49). Tällaista kahtiajakoa tieteellisen viestinnän ja populaarin viestinnän kesken on myös kyseenalaistettu ja alettu puhua tiedeviestinnän jatkumosta (mts 49, 168).

Tieteellinen viestintä ei rajoitu pelkästään tutkijayhteisön sisällä ilmeneväksi vertaisviestinnäksi, vaan siihen osallistuvat esimerkiksi tiedehallinto, kirjastot ja joukkoviestimet (Kärki 1999: 202). Tässä artikkelissa kuvaamme Jyväskylän yliopiston kirjaston (JYK) osalta, miten tieteellinen kirjasto osallistuu tiedeviestintään ja tukee sitä. Tarkastelemme erityisesti tiedeyhteisön sisällä ilmenevää ja tutkijoiden työtä tukevaa viestintää. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että tiedeviestintä koskettaa yhtä lailla opiskelijoita, opetushenkilökuntaa, muita yliopistolaisia sekä usein myös yliopistoyhteisön ulkopuolista suurta yleisöä. (lisää…)

Read Full Post »

Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistohankinnan budjetista yli 80 % käytetään elektronisiin aineistoihin. E-kirjoja kirjastomme tarjoaa noin 370 000. Merkittävä osa niistä on historiallista digitoitua aineistoa. E-lehtiä on tilattu reilusti yli 20 000. Painetuista lehdistä on tilaus tällä hetkellä voimassa noin 900 lehdestä.

Tarkempia tilastoja vuoden 2013 saadaan vasta maalis-huhtikuussa, mutta suurimpien e-kirjavälittäjiemme tilastojen perusteella latausmäärät kasvoivat viime vuonna hienosti; esimerkiksi DawsonEralla oli vuonna 2012 latauksia hieman reilut 70 000, mutta vuonna 2013 yli 130 000. DawsonEraan hankitaan kirjoja pitkälti hankintaesitysten perusteella, mikä takaa niiden tarpeellisuuden ja runsaan käytön.

(lisää…)

Read Full Post »

Osallistuin keväällä 2013 järjestettyyn bibliometriikka-seminaariin, jossa CSC:n Yrjö Leino avasi julkaisutoiminnan bibliometrisen tarkastelun problematiikkaa. Leinon tarkastelussa olivat erityisesti Thomson & Reutersin WOS- ja Elsevierin Scopus -tietokannat. Tutkimuksen arvioinnissa on osattava kiinnittää huomio niin kutsutun raakadatan heikkouksiin, joista merkittävimmät ovat tieteenalaluokittelun karkeus, tieteenalojen epäsymmetrinen asema, lehtien ja julkaisusarjojen valintaperusteet ja suomalaisten julkaisujen heikko näkyminen datassa.

Jyväskylän yliopiston nimen osuminen kohdalle näyttää tuottavan ongelmia sekä tutkijoille että kansainvälisille toimijoille.

Datassa on myös suoranaisia virheitä, joista tutkimuksen arvioinnin kannalta kiusallisimmat ja runsaasti käsityönä tehtävää korjaamista vaativat ovat affiliaatioiden ja tekijöiden nimiin kohdistuvat kirjoitusvirheet sekä viittaustietojen virheellisyydet.

(lisää…)

Read Full Post »