Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘lähdeaineisto’

Parin vuoden takaisessa Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa –sarjan osassa 5 (Tietue 12/4) tarkasteltiin 52 Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science –yliopistosarjassa ilmestyneen bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjan lähdeluetteloita. Kaikki työt olivat alalle tyypillisiä ns. nippuväitöskirjoja vuosilta 2007-2012, ja työt jakautuivat neljään pääaineeseen:  vesistötieteet (WET), solu- ja molekyylibiologia (SMB), ekologia (EKO) sekä ympäristötiede ja -teknologia (YMP).

Tuolloin havaittiin, että solu- ja molekyylibiologeilla oli viittauksia ja kärkilehtiä työtä kohden yleensä enemmän kuin muissa pääaineissa. Viittaukset kohdistuivat lähes aina hyvätasoisissa lehdissä julkaistuihin artikkeleihin sekä viittauskertoimen että JUFO-luokituksen perusteella arvioituna. Viitatut lehdet olivat myös lähes aina luettavissa sähköisenä Jyväskylän yliopistossa.

Lehdet

Keskeisiä bio- ja ympäristötieteiden julkaisuja.

(lisää…)

Read Full Post »

Tietueen aikaisemmissa numeroissa on analysoitu kielitieteen (Tietue 4/2011), liikunta- ja terveystieteiden (Tietue 2012/1), historian ja etnologian sekä viestintätieteiden (Tietue 2012/3) väitöskirjojen lähdeluetteloita. Tällä kertaa esiintymisvuorossa ovat bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjat viittaustietoineen.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan viittauksia sekä lähdeaineistojen käytön että kirjaston tarjonnan kannalta; mihin viitataan ja onko meillä niitä lehtiä, joihin tutkijat viittaavat? Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa on jo käsitelty lähdeanalyysin tarkoitusta tarkemmin. (lisää…)

Read Full Post »

Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tilastojen (v.2000–2009) mukaan yli puolet liikuntatieteiden ja kaksi kolmasosaa terveystieteiden julkaisuista ovat kansainvälisiä vertaisarvioituja tiedelehtiartikkeleita. Sen perusteella on kiinnostavaa arvioida miten hyvin kirjaston lehtikokoelma palvelee tutkijoitaan. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Jyväskylän yliopiston kirjaston ulkomaisen aikakauslehtitarjonnan kattavuutta liikunta- ja terveystieteilijän kannalta.

Tutkimusaineisto

Tarkastelussa on mukana 31 väitöskirjan lähdeluettelot. Väitöskirjat on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health 2008–2010. Mukana ovat kaikki sarjan 2008 (n=5) ja 2009 (n=11) sekä lähes kaikki (n=15) 2010 julkaisut. Aineistossa on havaittavissa yliopiston yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu viime vuosina.

Aineistossa on havaittavissa yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu. (lisää…)

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeanalyysi palvelee kahta keskeistä päämäärää. Se on työväline, jota hyödynnetään, kun tarkastellaan kirjaston ydintehtävien onnistumista. Tämän lisäksi lähdeanalyysi tarjoaa mahdollisuuden pohtia tieteellisen keskustelun rakenteita ja tieteenalojen julkaisukulttuureja ja niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.

Myös humanistit suosivat  tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla

OKM:n ylläpitämä KOTA-tietokanta antaa varsin yksiselitteisen kuvan humanististen alojen julkaisukulttuurien muutoksesta. Yhteinen nimittäjä 2000-luvun aikana tapahtuneelle muutokselle on julkaisemistahdin tiivistyminen julkaisutoiminnan kaikilla osa-alueilla. Kotimaisilla foorumeilla tapahtuva julkaiseminen on kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta vuosikymmenen loppuun ja vastaavasti ulkomaisilla foorumeilla peräti nelinkertaistunut. KOTA –tietokannasta nouseva tärkeä huomio on, että myös humanistit suosivat yhä useammin tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla. Myös kansalliset tieteenalat tähtäävät kansainvälisille areenoille, sillä 2000-luvun lopulla humanistit julkaisevat artikkeleitaan yhtä paljon kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tiedelehdissä.

(lisää…)

Read Full Post »

Kirjaston uudet tutkijapalvelut

Yliopistokirjastot käyvät vilkasta keskustelua toimintaympäristönsä muutoksesta. Muutospuheessa on korostunut vedenjakajana murros, joka erottaa nykyisen kirjastotyön entisestä. Murroksessa on nähty keskeisenä se, että kirjastojen vakiintuneet tavat toteuttaa palvelujaan vanhenevat nopeasti sekä nyt että tulevaisuudessa. Suomalaiset yliopistokirjastot eivät ole tässä erityisasemassa, vaan muutos on globaali.

Muutoskeskusteluun sisältyy pohdinta siitä, tehdäänkö kirjastossa niitä asioita, jotka tukevat asiakkaiden ja koko yliopistoyhteisön tarpeita. Tätä arviointia on tehnyt muun muassa Suomen yliopistokirjastojen neuvosto yliopistokirjastoverkoston osalta, mutta keskustelua ei voida irrottaa yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä, tutkimuksen laadun ja tehokkuuden arvioinnista eikä tutkimuksen infrastruktuuri -hankkeiden tarkastelusta. (lisää…)

Read Full Post »