Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kirjastonkäyttö’

Vielä vuosi sitten kirjastoomme hankituissa kotimaisissa e-kirjoissa ei ollut kovin paljon hehkutettavaa: niiden laina-ajat olivat lyhyitä ja lukeminen oli rajoitettu yhteen tai muutamaan käyttäjään kerrallaan. Yksittäisiä teoksia ei taas ollut mielekästä ostaa kymmenittäin, koska hinta vastasi painettua kirjaa eikä e-kirjoissa ollut varausmahdollisuutta.

Viime syyskuussa tilanne muuttui, kun neljä kotimaista kustantajaa alkoi myydä e-kirjoja korkeakoulukirjastoille uusin ehdoin Ellibs-palvelun kautta. Tämä näkyy suoraan myös käytössä: Ellibsin alustalla toimivien kotimaisten e-kirjojen lainamäärät ovat kasvaneet huomattavasti.

Kirjastomme eniten luettu kotimainen e-kirja on Ihmisen psykologinen kehitys, jolle on kertynyt viidessä kuukaudessa 683 lainakertaa. Useita satoja lukijoita on kerännyt myös Erityispedagogiikan perusteet (560 lukukertaa) ja Kasvatussosiologia (392). Yhteensä kymmentä luetuinta e-kirjaa on käytetty 2784 kertaa. Kun tilannetta verrataan vuoden takaiseen, luetuimpien teosten lainakerrat ovat lähes viisinkertaistuneet.

(lisää…)

Read Full Post »

miettinen

Vararehtori ja kirjaston johtokunnan puheenjohtaja Kaisa Miettinen.

Toimit yliopistossa muun muassa tutkimuksesta vastaavana vararehtorina, tutkijana ja opettajana. Akateeminen ympäristö on sinulle siis tuttua monilta osin. Miten kirjasto liittyy eri työtehtäviisi? Mitä apua kirjastosta on työssäsi?

Tietysti pääsy lukemaan tieteellisiä lehtiartikkeleita ja kirjoja on keskeinen edellytys työskentelylle yliopistossa. Oma tutkimus tulee kytkeä toisten tekemisiin ja kontribuution uutuusarvo on kyettävä perustelemaan. Tässä on tärkeää se, että pääsee käsiksi sekä vanhempiin että uusiin tutkimustuloksiin. Toki toisten julkaisema tutkimus voi myös toimia innoittajana uusille ideoille.

Olen tyytyväinen että kirjastomme tarjonnasta löytyvät tutkimusalani tarvitsemat tärkeimmät julkaisut. Vararehtorin aika ei riitä luennointiin mutta vedän tutkimusryhmää ja minulle opettaminen tarkoittaa nykyisellään tohtoriopiskelijoiden ohjaamista ja opastan heitä hyödyntämään kirjaston tarjontaa. Tyypillisesti tohtoriopiskelijan ensimmäinen työ on kirjallisuuskatsauksen tekeminen, jotta oman tutkimusaiheen nykytila tulee tutuksi.

Työhöni kuluu tiedeneuvoston johtaminen ja sen tulee vuosittain antaa hallitukselle johdon katselmuksen yhteydessä arvio tutkimuksen tilasta. Mukana on bibliometrisiä analyysejä, jotka saamme kirjastosta.

Olen erittäin iloinen, että huhtikuun alusta alkaen julkaisutiedot kirjataan keskitetysti Tutka-järjestelmään kirjastossa. Tässä yhdistyy kaksi minulle tärkeää asiaa. Olemme tiedeneuvostossa kantaneet huolta siitä, onko tutkimus- ja opetushenkilöstöllä tarpeeksi aikaa tehdä tutkimusta. Toisaalta julkaisufoorumin ohjausryhmässä keskustellessani eri yliopistoista OKM:lle tulevien julkaisutietojen yhdistämisestä, korostui, että jos tiedot on kirjattu keskitetysti, niissä on vähemmän virheitä. Kiitokset rehtorille, joka suostui ystävällisesti kirjaston lisäresurssointiin ja tietysti kirjastolle, joka innokkaasti otti uuden tehtävän vastaan. Toivomme, että tämä lisää myös huomattavasti rinnakkaisjulkaisemista JYX:ssä.

(lisää…)

Read Full Post »

Mitkä ovat kirjaston johtokunnan tärkeimmät tehtävä?

Kirjaston johtokunnan puheenjohtaja dekaani Petri Karonen on tuttu näky yliopiston kirjastossa.

– Yliopiston johtosääntö luonnollisesti määrittää johtokunnan toiminnan reunaehdot. Keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa kirjaston toiminnan arviointi ja kehittäminen sekä vuosittaisen toimintakertomuksen hyväksyminen. Näkisin silti johtokunnan tärkeimmäksi tehtäväksi molemminpuolisen tiedonvälityksen, vuorovaikutuksen sekä keskusteluyhteyden ylläpitämisen yliopiston kirjaston ja muun tiedeyhteisön välillä. Vuoropuhelussa on saavutettu hyviä tuloksia siksi, että johtokunnassa on mukana asiantuntijoita eri puolilta yliopistoa (tiedekunnat, laitokset, opiskelijat) sekä merkittävien sidosryhmien edustajia. Tämä varmistaa, että asioita voidaan tarkastella aidosti eri näkökulmista.

Onko kirjasto mielestäsi tarpeeksi mukana yliopiston toiminnoissa, kuten opetuksessa ja tutkimuksessa?

– Yliopiston kirjasto on poikkeuksellisen merkittävä tutkimusinfrastruktuuri, jota ilman yliopistoyhteisö ei pystyisi toimimaan. Kirjaston kehitystyö opetuksen ja tieteellisen jatkokoulutuksen alalla on edistynyt huomattavasti, ja kirjasto on tarjonnut oman tärkeän asiantuntijapanoksensa yliopiston perustoimintojen kehittämisessä. Uskon, että valittu linja jatkuu tulevaisuudessakin.

Millainen merkitys kirjastolla on yliopistossa? Mitkä ovat kirjaston vahvuudet?

– Kuten sanottu, kirjasto on toimintaympäristönä korvaamaton yliopistolle. Kirjaston vahvuuksiin kuuluvat asiantunteva henkilöstö, toimivat palvelut sekä kokoelmat, olivat ne sitten perinteisiä painettuja tai sähköisessä muodossa olevia. Vapaakappalekokoelma (Fennica) on luonnollisesti aivan erityisen vaalimisen arvoinen kokonaisuus. (lisää…)

Read Full Post »