Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Avoin tieto liittyy moneen kulttuurin ja yhteiskunnan eri osa-alueeseen, kuten myös luontoon. Eliölajeja koskeva tieto on tärkeää yhteiskunnalliselle päätöksenteolle, tieteelliselle tutkimukselle ja ympäristöstä kiinnostuneille kansalaisille. Suomessa on paljon biodiversiteettitietoutta, mutta se on ollut varsin hajallaan ja työlästä hankkia. On useita eri organisaatioita, jotka keräävät ja käsittelevät eliöiden esiintymiseen ja ominaisuuksiin liittyvää tietoa.

Luontomuseon näyttely- ja kokoelmatilat sijaitsevat Vesilinnassa Jyväskylän Harjulla. Kuva: Tapani Kahila.

Edellä mainitun organisaatiohajonnan vuoksi oli syytä käynnistää hanke, joka kokoaisi lajitiedon yhteen paikkaan. Mittava lajitieto oli hajallaan jo sijainniltaan, mutta myös kirjavassa joukossa erilaisia taulukoita, joiden tulkinta ja muokkaaminen yhteensopiviksi on usein hyvin työlästä. Suomen Lajitietokeskus polkaistiin käyntiin toukokuussa 2015. Se on valtakunnallinen palvelukokonaisuus, joka kokoaa eliölajeja koskevaa tietoa saataville yhteen paikkaan. Lue lisää »

Tässä numerossa palaamme viime kesänä Helsingissä kokoontuneen LIBER 2016 -kongressin aiheisiin. LIBER on kirjastojen kansainvälinen verkosto, johon kuuluu noin 400 kirjastoa yli 40 maasta. Kerromme myös, miten kirjaston tarjoaman opetuksen rooli vahvistuu niin yliopistoyhteisön sisällä kuin laajemminkin yhteiskunnassa, kun opetus jalkautuu kouluihin.

Syksyn kunniaksi meillä on ilo esitellä uudistunut Jyväskylän yliopiston open access -sivusto. Tämän syksyn aikana kirjastomme valmistautuu muihinkin uudistuksiin: 1.1.2017 toimintansa aloittaa kirjastomme ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseon yhteenliittymä Avoimen tiedon keskus. Tästä kerromme lisää joulukuussa ilmestyvässä Tietueen tämän vuoden viimeisessä numerossa.

 

pitkospuut-ruskassa

Kuva: Erkki Tuikka

Liber 2016 -konferenssissa tiedon ja tutkimuksen avoimuutta käsitelleissä esitelmissä korostui tieteellisten kirjastojen aktiivinen rooli ja tutkijayhteistyön kasvava merkitys.

Margo Bargheer ja Birgit Schmidt (Göttingen State and University Library) huomioivat esitelmässään, että avoimuuden paineen kohdistuessa tieteeseen usealta eri suunnalta kirjaston rooli on moninainen ja kirjasto on mukana tutkimuksen eri vaiheissa muutenkin kuin avoimen saatavuuden edistäjänä.

Kirjaston rooli onkin laajentunut virtuaalisen tutkimusinfrastruktuurin tukemisen ja rakentamisen suuntaan, sillä tutkijoille tarjotaan alustoja niin datan käsittelyyn, julkaisemiseen ja säilyttämiseen kuin julkaisujen tallentamiseen. Tutkimuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta voidaan tukea myös auttamalla tutkijaa luomaan tutkijatunnisteita ja sertifioimalla julkaisukanavia. Kirjastohenkilökunnalle tämä kehitys tuo uusia ammattitaitoon liittyviä haasteita.

Lue lisää »

Tieteellinen keskustelu tukeutuu vielä vahvasti painettuihin julkaisuihin. Liber 2016 –kongressissa yhtenä vahvana viestinä kuitenkin oli, että tieteellistä julkaisutoimintaa voidaan katsoa uudella tavalla ja laajentaa julkaisun käsitettä entisestään. Atlantan Emoryn yliopiston historian professori Allen E. Tullos esitteli yliopiston kirjastoon perustettua Emory Center for Digital Scholarship -keskusta (ECDS), jonka varajohtajana hän itse toimii.

ECDS:n myötä digitaalinen julkaiseminen on noussut palvelemaan yliopistoyhteisöä, ja keskuksessa toimivat yhteistyössä kirjasto, laitokset, teknologia-osaajat sekä jatko-opiskelijat. Tullosin mielestä tällaiset kirjastosta käsin toimivat keskukset ovat hyvä keino yhdistää ja kehittää yliopisto-opetusta ja yliopistojen avointa julkaisutoimintaa.

Keskuksen yksi tehtävä on opettaa jatko-opiskelijoille digitaalisen julkaisemisen taitoja, kuten esimerkiksi editointia ja layoutin tekoa. Tällaisten taitojen hallinnalla ja digitaalisen julkaisuprosessin eri vaiheiden tuntemuksella on suora yhteys opiskelijoiden ammattitaidon kehittymiseen ja työllistymiseen.

Tiedekunnille keskus tarjoaa mahdollisuuden monimediaiseen open access -julkaisemiseen ja sen tuomaan näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen.

Lue lisää »

Tieteellinen tiedonhankinta ja hyvät tieteelliset käytännöt nähdään usein yliopiston yleisopintojen sisältöinä. Kirjaston näkökulmasta ne ovat kuitenkin keskeinen osa akateemista asiantuntijuutta. (Laitinen 2016.)

Jyväskylän yliopiston kirjastossa on viime vuosina panostettu tiedonhankinnan opetuksen kehittämiseen. Työtä on tehty tutkimusperustaisesti, hyviä käytänteitä hyödyntäen sekä tukeutuen Jyväskylän yliopiston pedagogisiin periaatteisiin.

Yksi näkyvin osa kehitystyötä on mukanaolo yliopistomme opetuksen kehittämishankkeissa. Vuonna 2011–2013 toteutetussa monitieteisessä Interaktiivinen opetus ja oppiminen –hankkeessa kannustettiin opettajia, opettajatiimejä ja yliopiston yksiköitä jatkuvaan opetuksen kehittämiseen. Kirjastolta hankkeeseen osallistuivat Eeva Koponen ja Marja Kokko.

Kirjaston asiantuntemus esiin

Kirjaston tavoitteena on tukea opiskelijan selviytymistä kunnialla akateemisesta opintopolustaan. Marja Kokon mukaan kirjasto lähti hanketyöhön mukaan, koska tarvittiin uusia keinoja, joilla kirjaston opetussisällöt saataisiin paremmin osaksi opiskelijan arkea.

”Tilaisuus päästä mukaan yliopistotason hankkeeseen oli merkittävää, koska meidän piti pohtia, miten kirjaston tiedonhankinnan opetus voidaan kytkeä osaksi laitosten substanssiopetusta. ”

Lue lisää »

Tiedonhaun taidot osaksi lukiolaisten arkea

lukiolainen

Jyväskylän seudun kirjastojen yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana yliopiston, ammattikorkeakoulun, kaupungin ja koulutuskuntayhtymän ammattiopiston kirjastot, on toiminnallaan edistänyt alueen kirjastojen tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen. Yhteistyön avulla kirjastot ovat jakaneet osaamistaan, kehittäneet palvelujaan, tukeneet kaupunkilaisten informaatiolukutaitoa, tehneet toimintaansa näkyväksi sekä järjestäneet kirjastojen henkilökunnalle yhteistä koulutusta ja työkiertoa. Kirjastojen yhteinen toiminta on ollut kansallisellakin tasolla arvioituna erittäin aktiivista.

 

 

Yksi näistä vuosien aikana toteutuneista yhteistyön tuloksista on vuonna 2011 valmistunut Jyväskylän kirjastojen tietopalvelustrategian uudistus Tule, tule hyvä tieto -hanke, joka on Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin laatima opetuspalvelujensuunnitelma informaatiolukutaidon edistämiseksi.

Lue lisää »

Vuoden toisen Tietueen myötä toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää kesää. Tässä numerossa kerromme kokemuksistamme Dawsoneran e-kirjapalvelusta, kirjaston saamasta palautteesta sekä vapaakappalekokoelmamme aarteista.

 

Seuraava Tietue ilmestyy syyskuussa ja siinä kerrotaan muun muassa kesäisessä Helsingissä kokoontuvasta LIBER 2016 -kongressista. LIBER on kirjastojen kansainvälinen verkosto, johon kuuluu noin 400 kirjastoa yli 40 maasta.

Vaahtera_TL

Kuva: Tytti Leppänen