Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Tietue 2014 nro 2’ Category

Tällä kertaa Tietueessa haastatellaan kirjaston johtokunnan uutta puheenjohtajaa, vararehtori Kaisa Miettistä sekä käsitellään digitaalisia arkistoja ja kulttuurin tallentamista. Lisäksi kuullaan eri kirjastojen hankintatyön ammattilaisten ajatuksia.

  1. ”Uusi tarjonta luo uudenlaisia tarpeita” – haastattelussa kirjaston johtokunnan puheenjohtaja
  2. Kirjastojen arkisto-aarteista kaiken kansan luettavaksi
  3. Digimerestä arkistoon
  4. Hankintamalleista henkilöstösuunnitteluun: hankinnan osaajat koolla Jyväskylässä

Kirjaston ajankohtaisia asioita voi seurata myös JYKe-blogistammeFacebookista ja Twitteristä.

Toimituskunta

Read Full Post »

miettinen

Vararehtori ja kirjaston johtokunnan puheenjohtaja Kaisa Miettinen.

Toimit yliopistossa muun muassa tutkimuksesta vastaavana vararehtorina, tutkijana ja opettajana. Akateeminen ympäristö on sinulle siis tuttua monilta osin. Miten kirjasto liittyy eri työtehtäviisi? Mitä apua kirjastosta on työssäsi?

Tietysti pääsy lukemaan tieteellisiä lehtiartikkeleita ja kirjoja on keskeinen edellytys työskentelylle yliopistossa. Oma tutkimus tulee kytkeä toisten tekemisiin ja kontribuution uutuusarvo on kyettävä perustelemaan. Tässä on tärkeää se, että pääsee käsiksi sekä vanhempiin että uusiin tutkimustuloksiin. Toki toisten julkaisema tutkimus voi myös toimia innoittajana uusille ideoille.

Olen tyytyväinen että kirjastomme tarjonnasta löytyvät tutkimusalani tarvitsemat tärkeimmät julkaisut. Vararehtorin aika ei riitä luennointiin mutta vedän tutkimusryhmää ja minulle opettaminen tarkoittaa nykyisellään tohtoriopiskelijoiden ohjaamista ja opastan heitä hyödyntämään kirjaston tarjontaa. Tyypillisesti tohtoriopiskelijan ensimmäinen työ on kirjallisuuskatsauksen tekeminen, jotta oman tutkimusaiheen nykytila tulee tutuksi.

Työhöni kuluu tiedeneuvoston johtaminen ja sen tulee vuosittain antaa hallitukselle johdon katselmuksen yhteydessä arvio tutkimuksen tilasta. Mukana on bibliometrisiä analyysejä, jotka saamme kirjastosta.

Olen erittäin iloinen, että huhtikuun alusta alkaen julkaisutiedot kirjataan keskitetysti Tutka-järjestelmään kirjastossa. Tässä yhdistyy kaksi minulle tärkeää asiaa. Olemme tiedeneuvostossa kantaneet huolta siitä, onko tutkimus- ja opetushenkilöstöllä tarpeeksi aikaa tehdä tutkimusta. Toisaalta julkaisufoorumin ohjausryhmässä keskustellessani eri yliopistoista OKM:lle tulevien julkaisutietojen yhdistämisestä, korostui, että jos tiedot on kirjattu keskitetysti, niissä on vähemmän virheitä. Kiitokset rehtorille, joka suostui ystävällisesti kirjaston lisäresurssointiin ja tietysti kirjastolle, joka innokkaasti otti uuden tehtävän vastaan. Toivomme, että tämä lisää myös huomattavasti rinnakkaisjulkaisemista JYX:ssä.

(lisää…)

Read Full Post »

Avoimen tiede ja tutkimus –hankkeen onnistuminen edellyttää, että tiedetään, miten ja missä tutkimuksen dataa säilytetään ja julkaistaan, kuka sen omistaa sekä miten datasta ja sen olemassaolosta kerrotaan muille. Humanistisen tutkimuksen kohdalla sama kysymyksenasettelu koskee digitoituja aineistoja, joiden hyödyntäminen aikaisemmin on voinut olla käytännössä mahdotonta esimerkiksi aineistojen haurauden ja muuten heikon kunnon vuoksi.

Humanistisen tutkimuksen hyödyntämiä aineistoja on digitoitu jo vuosikymmenten ajan, mutta keskustelu tutkimuksen avoimuutta korostavasta tiedepolitiikasta on nostanut aineistojen saavutettavuuden (tutkimustyön tehostaminen) rinnalle lisäksi keskustelun tutkimustulosten evaluoituvuudesta. Kun julkaisuun voidaan liittää linkki alkuperäislähteeseen, voivat lukijat arvioida tutkimuksen tasokkuutta myös tutkimusaineistojen tulkinnan näkökulmasta.

Arkistolaitoksen Digitaaliarkistosta saa vaivattomasti kattavan kuvan siitä aineistosta, joka on jo digitoitu ja mitä tullaan digitoimaan.

Humanistisessa tutkimuksessa tieteen avoimuuden haasteena ovatkin erilaiset toisistaan irrallaan olevat projektit, jotka tuottavat arvokkaita aineistoja tutkimuksen käyttöön, mutta ei ole Digitaaliarkiston tuottaman tiedon tavoin saatavissa koottua tietoa. (lisää…)

Read Full Post »

Arkistosta tulee mieleen pitkät mappirivit tai niin kuin meillä, arkistoivana vapaakappalekirjastona, tuhannet hyllymetrit kirjallisuutta, lehtiä ja muita kotimaisia painotuotteita.

Digitaaliset materiaalit antavatkin jo eri tavalla aiheen pohtia, miten niitä tulisi arkistoida. Joskus herää epäilys, arkistoiko niitä kukaan ja onko sellainen edes mahdollista. Verkkoaineistot ja televisio-ohjelmat ovat osa kulttuuriperintöämme siinä missä perinteisemmätkin julkaisumuodot.

Kulttuuriaineistolaki vuodelta 2008 edellyttää kotimaisen digitaalisen aineiston tallentamisen. Näin on syntynyt uusi arkistoryhmä: elektroniset vapaakappaleet. Ne ovat joko avoimesti verkossa julkaistua suomalaista aineistoa tai niiden julkaisija on luovuttanut ne Kansalliskirjastolle pysyvästi säilytettäväksi.

Verkko ja telkkari

Radio- ja televisioarkisto (RTVA)

Radio- ja televisioarkisto (RTVA)

Suomessa Kansalliskirjasto on haravoinut kotimaista verkkoa arkistointimielessä ensimmäisten joukossa maailmassa. Kansalliskirjasto tekee verkossa laajat vuosittaiset automaattiset ja kohdennetut keräykset.

Digitaaliset TV- ja radio-ohjelmat ovat olleet puolestaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimesta arkistoitavana vuodesta 2009. Tämä kaikki materiaali on tutkittavissa vapaakappalekirjastojen arkistotyöasemilla aivan kuten painotuotteetkin löytyvät hyllyistämme.

(lisää…)

Read Full Post »

IMG_4966

Hankinnan ammattilaisia Lounaispuistossa. Kuva: Ulla Pesola

Parhaita käytäntöjä, osaamisen jakamista, brainstormingia, aivojen tuuletusta. Antoisalla työskentelyllä on monta nimeä. Jyväskylän yliopiston kirjastoon kokoontui toukokuussa yli 20 tieteellisten kirjastojen hankinnan asiantuntijaa yhteiseen Hankinnan päivään tekemään tätä kaikkea.

Hankinta on monesti kirjaston sisällä oma saarekkeensa. Vaikka rajapintoja on kaikkiin kirjaston toimintoihin, ja varsinkin e-aineistojen maailmassa työt limittyvät ja yhteistyö tiivistyy, on hankinnassa silti edelleen oma maailmansa ja kielensä. Raha ja budjetti ovat näkyvämmässä roolissa kuin monissa muissa työtehtävissä. POt, EBSit, ERMit ja ledgerit ovat erikoissanastoa, jotka hankinnan arkea pyörittävät.

Näidenkin asioiden myötä on herännyt tarve päästä keskustelemaan muiden samankaltaista työtä tekevien kanssa. Koulutuksia ja seminaareja on järjestetty eri tahojen toimesta, mutta kahvitauot ja käytäväkeskustelut on koettu liian lyhyiksi tärkeiden kysymysten ja kokemusten jakamiseen. Yhteinen toive on ollut päästä tapaamaan ajan kanssa vapaasti keskustellen. Tähän tarpeeseen vastasi kokoontuminen Jyväskylään Hankinnan päivään. (lisää…)

Read Full Post »